Protestanttinen työmoraalimme sanoo, että uni on hukkaan heitettyä aikaa. Onneksi tuo käsitys on kovasti muuttumassa ja unen määrään ja laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Optimal Performancen Joni linkkasi heinäkuun toisella viikolla Natural Societyn artikkeliin päiväunista ja niiden vaikutuksesta tehokuutteen. Alla oleva kuva on artikkelista ja minusta se antaa hyvän kuvan siitä, miten pienellä unella voi parantaa suorituskykyään. Tarkemman kuvan teksteineen nät linkaamastani artikkelista.
Minulle uni ja sen tarve on ollut aina aika itsestään selvää. Kärsin migreeneistä ja ihan nuoresta pitäen olen ymmärtänyt hyvän ja oikean pituisen yöunen merkityksen pääni hyvinvoinnille. Mikään ei laukaise migreeniä paremmin kuin huonot yöunet, usein yhdistettynä toki muihin laukaiseviin tekijöihin. Olen myös ymmärtänyt, ettei nukuttu aika ole aina laadun mittari ja olenkin pyrkinyt nukkumaan oikein, sekä ajallisesti, että ympäristöllisesti.
Palasin heinäkuun alussa lomamatkalta USA:sta ja nukuin koneessa suhteellisen hyvin. Myös ensimmäinen yö Suomessa sujui ongelmitta, mutta sitten... Jetlag otti ja valtasi sänkyni ja nukuin seuraavan viikon 1,5-2 tuntia kerrallaan. Jaksojen välissä olin useampiakin tunteja hereillä. Yhtenä sellaisena yönä, tämä blogi sai alkunsa.
Viikon kärsittyäni, turvauduin melatoniiniin. Ensimmäisenä yönä nukuin 4 tuntia putkeen, joka siis jo tuplasi keskeytymättömän uneni. En tokikaan tiedä, oliko se melatoniinin vaikutusta vai oliko se luonnollista, muttei melatoniinista nyt ainakaan haittaa ollut. Tämän jälkeen uni on yö yöltä lisääntynyt, yhtä yötä lukuunottamatta. Edelleen jokainen yö on arpapeliä, yhtään yli 7 tunnin yötä en ole vielä nukkunut, mutta toivotaan, että suunta on oikea.
Pahimman unettomuusjakson aikana oli aivan mahdotonta edes kuvitella treenaavansa. Pienetkin asiat harmittivat ja itkettivät ja olo oli muutenkin todella apaattinen. Siihen kun vielä lisää lomaltapaluun stressin ja kovan työpaineen oli migreenin aineet kasassa ja olo kurja.
Uni on minulle kovin tärkeää ja Tommikin minua neuvoi, että jos kovasti väsyttää, on parempi nukkua kuin väkisin treenata. Tätä neuvoa noudatin kyllä uskollisesti ensimmäisen viikon, sillä voimat olivat aivan lopussa. Tänään meidän oli tarkoitus Tommin kanssa treenata, kovaa. Henkinen minä oli valmis näyttämään, mihin olen itsekseni päässyt, mutta kroppa pisti vastaan. Emme päässeet edes kunnolla alkuun kun Tommi ammattilaisena vihelsi pelin poikki, kun treenattavalla meni vintti lähes pimeäksi perustreenissä. Selkeästikin palautuminen on vielä käynnissä. Egon päälle ottaa luovuttaminen, varsinkin valmentajan edessä, mutta onneksi Tommi osaa asiansa ja sovittiin, että seuraavat treenit otetaan ulkona, ei sisätiloissa kellarisalissa. Josko tämä tästä.
Jatkossakin aion tehdä kaikkeni, että yöunen määrä on yli 7 tuntia ja se on vielä kaiken lisäksi laadukasta unta. Toivottakaa onnea, tuohon on vielä matkaa. Hyviä unia siis!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan mielelläni vastaan kommentteja, huomioita jne., mutta toivon niiden tulevan hyvässä hengessä. Pidätän oikeuden poistaa asiattomat kommentit. Kiitos, että haluat olla mukana!