Yskien liikkeelle

Kovat oli suunnitelmat. Ensimmäisellä viikolla tavoite saavutettiin 80%. Ensimmäiset 4 päivää menivät aivan putkeen, askelia kertyi ja olo oli energinen. Perjantaina uuvahdin ja viikonloppu menikin kotona maatessa ja muutamissa yo-juhlissa vieraillessa. Kivaa oli, mutta askelia kertyi maks 5500 per päivä. Ei siis ihan katastrofi, mutta ei loistavakaan.

Uusi viikko ja uudet kuviot. Nyt on lenkit merkitty kalenteriin ja niitä on myös tarkoitus tehdä aamulla. Jos tekee 7000 askeleen lenkin heti aamusta on mahdollinen vaje helppo korjata illalla ennen kotiin menoa, vaikka viemällä roskat. Ei huono ajatus sekään. 

Ja tänään on ohjelmassa trampoliineilua ystävän kanssa. Tunnissa saa itsensä aivan hapoille, kokeiltu on. 

Tsemppipeukku viikkoon 2. 

Kivulias paluu

Viimeksi kirjoitin joulukuun ensimmäisenä. Siitä on pitkä aika. Silloin valittelin marraskuun ankeutta ja toivoin parempaa kevättä. Sitä ei koskaan tullut. 

Koko talvi ja kevät meni kuin sumussa. En ole liikkunut. En ole katsonut mitä suuhuni panen. Olen vältellyt peilejä kuin ruttoa. Ostanut isomman koon housut. Ja ne vaa'an patterit ovat edelleen kaupassa. Olen voinut huonosti, vaikka töissä sujuu ja parisuhde kukoistaa. 

Noin kuukausi sitten alkoi elämässä jotenkin taas kirkastua. Aloin kaipaamaan liikuntaa ja hedelmiä. Ja vettä. Elämän jano palailee pikkuhiljaa. Siispä viikonloppuna sisuunnuin ja harkinnan jälkeen ehdotin tukevalle (hah) poikaystävälle haastetta: 1 tunti reipasta liikuntaa tai 10000 askelta viisi kertaa viikossa. Haaste kestää kesän ja syksyllä katsotaan miten kävi ja miltä tuntui. 

Mahdollisuuksien mukaan liikutaan yhdessä, mutta koska kotien välillä on noin 130km, on myös pakko jaksaa itse. Ihana Epsu suostui vaikka kalenteri pullistelee, ohjelmassa on 10 päivän purjehdusreissu Kreikkaan ja muutakin tekemistä on. Lajivalinta on vapaa, itsellä on suunnitelmissa kävelylenkkejä, melomista, uintia, trampoliinitreeniä, suppausta, pyöräilyä ja monta muuta hauskaa juttua, joista en vielä edes tiedä.

Tänään on haasteen ensimmäinen päivä. Ei huvittanut mennä lenkille yhtään. Kumpaakaan. Kipuilimme sohvillamme 130km päässä toisitamme, mutta niin vain näyttää nyt askelmittari 10032 minun osaltani. Saa nähdä mikä on Epsun saldo vai onko tänään lepopäivä. Sekin on sallittua. 

On ihanaa kun on joku joka kannustaa ja jonka kassa jakaa kokemuksia. Haaste kestää siis nyt ainakin elokuun loppuun. Mielenkiintoista nähdä missä silloin ollaan. 

Ja ei, niitä vaa'an pattereita en aio edelleenkään ostaa. Nyt mennään fiilis, ei paino, edellä.