tiistai 28. huhtikuuta 2015

Olisikohan jumi nyt ohi - varovaista toiveikkuutta

Viime tekstissä kirjoitin jumista ja siitä, miten mopo lähtee käsistä, kunnolla. Projektia on takana vuosi ja kiloja on nyt lähtenyt 22. Se itsessään on HURJAN hyvä saavutus, sillä se on lähes 500g viikossa. Viime viikolla paino humpsahti melkein 2 kg alaspäin ja vire on hyvä. 

Mistä jumi johtui? Osittain varmasti aineenvaihdunnasta, mutta suurin syy taitaa olla korvien välissä. Olin henkisesti aika lamaantunut ja luovuttanut, joten en uskonut onnistumiseen. Tähän heräsin sunnuntaina kun katselin todella kiireistä viime viikkoa taaksepäin ja mietin, mikä siinä oli erilaista kuin muissa viikoissa alkuvuoden aikana. Päädyin siihe, että ero on ilossa. 

Alkuvuosi on ollut henkisesti todella rankka, vaikka myös kovin antoisa. Paljon uutta ja ihanaa, mutta samalla paljon negatiivisuutta, johon en itse ole voinut vaikuttaa. Viime viikonlopun retkahdus oli kuin pohjakosketus ja heräsin talviunestani huomaamaan, että olin ajatunut vanhoihin uomiin, suorittamaan elämääni, en niinkään nauttimaan siitä. 

Nyt ajatus on nauttia elämästä ja elää sitä täysillä, kyllä se painokin sitten seuraa siinä sivussa. Kuten sanoin aiemmin, on tarkoituksenani päästä tavoitteeseen 35-vuotis syntymäpäivääni mennessä. Siihen on nyt hieman reilu 10 kuukautta ja pudotettavaa on noin 15-17 kg. Sormet ja varpaat ristiin, että tähän päästään. Pian! 

Ihanaa vappua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Otan mielelläni vastaan kommentteja, huomioita jne., mutta toivon niiden tulevan hyvässä hengessä. Pidätän oikeuden poistaa asiattomat kommentit. Kiitos, että haluat olla mukana!